Den 24 februari firas Sverigefinnarnas dag i Sverige. Håbo kommun är del av det finska förvaltningsområdet och vi uppmärksammar dagen med att hissa den sverigefinska flaggan utanför kommunhuset.

Håbo kommun har varit del av det finska förvaltningsområdet sedan 2010. Det betyder att kommunen har ett särskilt ansvar för att värna om det finska språket och den finska kulturens ställning och status i samhället.

"Sverigefinnarnas dag är en viktig påminnelse om den rika historia och kultur som den sverigefinska minoriteten bär med sig. I Håbo vill vi vara en kommun där våra nationella minoriteter synliggörs, respekteras och är en självklar del av vår gemensamma framtid", säger kommunstyrelsens ordförande Catherine Öhrqvist (M).

Sverigefinnarna den största nationella minoriteten i Sverige

Antalet personer i Sverige som har finsk bakgrund beräknas vara över 700 000, vilket gör sverigefinnarna till den största nationella minoriteten i Sverige. För att synliggöra den sverigefinska minoritetens historia, språk och kultur så uppmärksammas Sverigefinnarnas dag. Sedan 2014 har sverigefinnarna även en egen officiell flagga med två kors i blått och gult på vit botten, som ritats av Andreas Jonasson.

Så stiftades Sverigefinnarnas dag

Den 21 mars 2010 valde sverigefinnarnas delegation att göra Carl Axel Gottlunds födelsedag, 24 februari, till Sverigefinnarnas dag. Gottlund var en finsk språkforskare och folklorist som under 1800-talet gjorde forskningsresor till bland annat skogsfinnarna i Värmland. Han var även kommunpolitiker och grundade den första finska föreningen i Sverige, vilket skedde i Stockholm år 1830. Sverigefinnarnas dag har uppmärksammats nationellt sedan 2011, och i november 2012 beslutade Svenska akademin att 24 februari ska finnas med i svenska almanackan som officiell märkesdag.

Läs mer om finskt förvaltningsområde

Håbon kunta liputtaa Ruotsinsuomalaisten päivänä

Ruotsissa vietetään Ruotsinsuomalaisten päivää 24. helmikuuta. Håbon kunta, joka kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, juhlistaa päivää nostamalla ruotsinsuomalaisten lipun salkoon.

Håbon kunta kuuluu vuodesta 2010 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnalla on erityinen vastuu vaalia sekä suomen kielen, että suomalaisen kulttuurin asemaa yhteiskunnassa.

”Ruotsinsuomalaisten päivä on tärkeä muistutus ruotsinsuomalaisen vähemmistön rikkaasta historiasta ja kulttuurista. Håbon kunnassa haluamme, että kansalliset vähemmistömme saavat näkyvyyttä ja kunnioitusta, ja että he ovat luonnollinen osa yhteistä tulevaisuuttamme”, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Catherine Öhrqvist (M).

Ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin suurin kansallinen vähemmistö

Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten henkilöiden määrän arvioidaan olevan yli 700 000, mikä tekee heistä Ruotsin suurimman kansallisen vähemmistön. Ruotsinsuomalaisten päivän tarkoituksena on tuoda esille ruotsinsuomalaisen vähemmistön historiaa, kieltä ja kulttuuria. Ruotsinsuomalaisilla on vuodesta 2014 lähtien ollut oma virallinen lippunsa. Andreas Jonassonin suunnittelemassa lipussa on sininen risti, keltaisin reunuksin valkoisella pohjalla.

Ruotsinsuomalaisten päivä

21. maaliskuuta 2010 valitsi ruotsinsuomalaisten valtuuskunta Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivän, 24. helmikuuta, ruotsinsuomalaisten päiväksi. Gottlund oli suomalainen kielitieteilijä ja folkloristi, joka teki tutkimusmatkoja muun muassa Värmlannin metsäsuomalaisten luo. Hän oli myös kunnallispoliitikko sekä Ruotsin ensimmäisen suomalaisen yhdistyksen perustaja Tukholmassa vuonna 1830.

Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty vuodesta 2011 lähtien ja marraskuussa 2012 päätti Ruotsin akatemia, että helmikuun 24. päivä lisätään Ruotsin almanakkaan viralliseksi muistopäiväksi.

Lue lisää suomen kielen hallintoalueesta